Kellolaitteiden ja sarjaporttien käyttö

Viimeksi muutettu 25.11.2017/JTu

Sisällys:
Aloitus
Laitteen valinta
Yhteystavan valinta
Kellolaitteen asetusten oletukset
Kellolaitteen aikakanavat
Kaksi tietokonetta sarjaporttiyhteydessä

Takaisin ExTimen ohjeiden pääsivulle


Aloitus

1980-luvulla oli ylellisyyttä saada kaksi tietokonetta keskustelemaan keskenään sarjaportin välityksellä. Nyttemmin verkko korvaa koneiden väliset yhteydet, mutta sarjaporttiyhteys on vielä tärkeä ulkoisten kellolaitteiden liittämiseen. Syksyllä 2012 tuli jopa kolme uutta laitetta, Kurvisen KES-laite, jota käytetään ampumahiihdon automaattiseen sakkokirjaukseen ja Racetime2, italialaisen Microgaten valmistama ajanottokello, jota taas myy lahtelainen Reefline. Kajaanilaisen valmistajan, ralleissa käytetty, kello ELTRIP-C2 taas annettiin koekäyttöön Iisalmesta.

Kesällä 2014 tuli lisää laitteita ja kun sarjaporttien määrä kannettavissa vain vähenee, muutin uusien laitelisäysten yhteydessä laitteiden liitäntätapaa niin, että melkein kaikki kellolaitteet voidaan liittää myös ns. serial serverin kautta. Tämä Serial Device Server, laiteniminä esim. Moxa tai Korenix, on sellainen laite, jossa on 1-4 sarjaporttia ja laite itsessään laitetaan paikallisverkkoon TCP/IP-yhteydellä. Useampi ExTime työasema voi tällöin kuunnella samaa kellolaitetta.

Kesällä 2014 poistin laitevalikoimasta myös muutaman laitteen, joita en tiedä kenenkään enää käyttäneen. Ihan jokaista kellolaitetta en ole voinut käytännössä kokeilla, joten tarkistakaa mahdollisimman pikaisesti oman laitteenne toiminta ja antakaa palautetta. Jokaiselle kellolaiteelle voidaan nyt myös käyttää yleisiä asetuksia, kuten kellolaitteen ja PC:n välisen aikaeron tarkkailua sekä kellolaitteen ja kilpailuajan välinen vakioero. Näistä lisää alempana.

Käytettävien kellolaitteiden valinta ja niiden yhteystavan asetukset tehdään valikon Ajanotto toiminnon Ulkoiset laitteet avulla.

Siirsin lokakuussa 2010 myös sarjaporttien asetusten antamisen samaan näyttöön. Myös yli kymmenen menevien sarjaporttien käyttö on nyt mahdollista, ExTime haistaa PC:n fyysiset sarjaportit aina numeroon 30 asti.

ExTime käynnistää jokaiselle käytettävälle kellolaitteelle oman kuuntelusäikeensä, jonka tehtävänä on kuunnella kellon lähettämiä sanomia ja lähettää kelloaika sitten ExTimen näyttöön aikasarakkeelle kellon kanavatunnuksella lisättynä. Kanavatunnus kertoo tarkemmin, mistä kelloaika on saanut alkunsa, valokennosta, lähtöportista vai maalin painonapista. Nämä kanavat tietenkin riippuvat käytetystä kellosta.

Kellolaitteen aikaan voidaan myös lisätä aikaero normaaliin valtakunnan aikaan. Tämä oli erityisesti tarpeen vanhojen Regnly-kellojen kanssa, jossa tuntimäärä oli rajoittunut alle 12 tunnin. Tätä aikaeroa voidaan käyttää hyväksi varsinkin iltakisoissa, kello käynnistetään nolla-aikaan tasan 18:00. Lähtöajat saavat olla listoissa valtakunnan aikaa. On vain muistettava laittaa kellon parametreissa aikaeroksi 1080 minuuttia = 18 t * 60 minuuttia.

ExTime valvoo myös kellolaitteen ja oman kellonsa välistä aikaeroa. Aina kellosanoman ensimmäisen merkin saapuessa laittaa ExTime tarkan oman aikansa muistiin ja sitten kellosanoman lähettämisen jälkeen vertaa kellolaitteen aikaa tähän aikaan ja huomauttaa, jos ero on liian iso suuntaan tai toiseen. Tätä piirrettä ei ole kaikkein vanhemmissa kellolaitteiden toteutuksessa.

Vanhat Regnlyjen käyttäjät ottivat myös mielellään kellolaitteelta urheilijan numeron. Numeron käyttö tai käyttämättä jättäminen voidaan myös valita, ja samalla myös laittaa ns. autokuittaus päälle. Tällöin aika merkitään annetun numeron ajaksi, lähtö-, maali- tai väliajaksi kellosta ja muista asetuksista riippuen. Sähköisillä tunnistimilla tämä toimii hyvin, mutta esimerkiksi Regnlyn näppäimillä vähän huonommin. Itse pidän parempana tapana antaa numero vasta PC:n näppäimiltä, mahdollinen korjailu on niin paljon helpompaa.

ExTime-versiosta 9.0.1 alkaen kelloaika rekisteröidään millisekuntien tarkkuudella, ihan kaikista kellolaitteista ei tätä tarkkuutta saa irti, mutta ExTime jättää silloin tuhannesosasekuntien osat nollaksi. Aika lasketaan urheilijalle annetulla tarkkuudella katkaisten aika hiihdossa käytetyn katkaisusäännön mukaan. Muita katkaisusääntöjä ei vielä ole pyydetty toteuttamaan.

Alkuun


Laitteen valinta

Tämä näyttö on muuttunut perusteellisesti versiosta 8 alkaen. Yritin yksinkertaistaa näyttöä ja saada lisää tilaa pidemmille selityksille ja painonappien nimille. Kellolaite kiinnitetään ohjelmaan aina tällä näytöllä, oli liitäntä sitten perinteinen sarjaportti, USB-sarjaporttipalikka tai tuo alussa mainittu Serial Device Server TCP/IP-liitännällä.

Näytön vasemmassa yläkulmassa näkyvät käytössä olevat sarjaporttilaitteet ja oikean reunan listaan tulee näkyviin kaikki ne kellolaittet, jotka ExTime tuntee. Oletuslaitteena on ExTimen edellisellä käyttökerralla käytössä ollut laite. Ja toki edelleen pätee se sääntö, että jos laitetta ei ole tämän näytön kautta poistettu käytöstä, ExTime ottaa sen käyttöön automaattisesti käynnistyessään.

Aseta valitulle laitteelle uusia säätöarvoja-napilla ExTime näyttää vasemmasta listasta valitun kellolaitteen omien asetusten muutosikkunan, jossa tietoja voidaan muuttaa niin, että ne asettuvat heti voimaan. Oletuksena kellolaitteella tulevat voimaan Säädöt valikossa annetut perusasetukset, mutta tässä niittä voidaan muuttaa tälle kellolle sopiviksi.

Stoppaa ja Jatka hommaa napit eivät pysäytä kaikkia kellolaitteita tilapäisesti.

Poista valittu laite käytöstä-napilla katkaistaan yhteys vasemman puolen listasta valittuun laitteeseen, joko lopullisesti tai tilapäisesti.

Monitori auki avaa erillisen ikkunan, jonka avulla porttiin kytketylle kellolaitteelle voidaan lähettää komentoja, jos kello niitä ottaa vastaan. Ikkunassa nähdään myös kaikki laitteen lähettämät sanomat joko tekstimuodossa tai muunnettuna hexamerkeiksi tai molempina. Monitori-ikkuna voidaan jättää auki kun tämä näyttö suljetaan Homma tällä erää valmis-napilla. Jos kohdassa Sulje tämä ikkuna kun monitori avautuu on rasti ei tätä näyttöä tarvitse erikseen sulkea.

Näyttöön voidaan palata milloin tahansa, yhteyden päälläoloon sillä ei ole vaikutusta, jos yhteyttä ehdoin tahdoin katkaista.

Monitori-ikkuna saadaan kiinni joko sen omasta Exit-napista tai klikkaamalla toistamiseen Monitori auki -nappia.

Jos ja kun kellolaitteen kanssa on ongelmia, Monitori-ikkunan ruutukaappauskuva auttaa minua ongelmanne selvittelyssä.

Kellolaitteen monitori-ikkuna saadaan auki nopeasti myös ajanoton perusnäytön kautta.

Jokaiselle käynnissä olevalle kellolaitteelle ilmestyy oma tilannepallonsa ExTimen työkaluikoniriville. Pallo on keltainen, jos kello ei lähetä mitään, vihreä kun liikennettä on ja punainen, jos sanoma on väärän mallinen tai aika eroaa paljon kisa-ajasta.

Klikkaamalla hiiren oikealla napilla kellolaitteen palloa saadaan esiin valikko, jossa on kolme vaihtoehtoa, Monitorin avaus, kellon ominaisuuksien muuttaminen tai kellon irrottaminen ExTimestä.

Alkuun


Yhteystavan valinta

Napin Valitse laitteelle yhteys (COM/TCP) painalluksella päästään sitten valitsemaan tälle valitulle kellolaitteelle liintäntätapa, joko on siis COM-portti tai TCP/IP osoite ja portti. Äskeisen näytön alapuolelle ilmestyy uusi, tuossa oikealla puolella oleva näyttö. Liitettävän laitteen nimi näkyy ruudun yläosassa.

Vasemmassa reunassa toistuu edellisen näytön käytössä olevien laitteiden luettelo. Kun yhteys halutaan purkaa (nappi Sulje valittu yhteys) valitaan tästä listasta katkaistava yhteys. 

Oikeassa reunassa on listattu PC:stä löytyvät sarjaportit, joista sitten haluttu (COM1, COM2,..) valitaan klikkaamalla portin nimeä. Yli 10 olevien sarjaporttien (normaalisti siis USBtoserial-mokkuloiden portit) nimeä edeltää "\\.\"-litania. Laite kytketään klikattuun sarjaporttiin oikean puolen keskimmäisellä napilla COM-portti-yhteydellä. Ennen kytkemistä voidaan sarjaportin asetuksia vaihtaa napin COM-portin asetukset avulla, siitä aukeaa windowsin normaali sarjaportin liikennöinti-asetusikkuna.

Jos liitännäksi halutaan TCP/IP-osoitteessa oleva laite, osoite ja portti annetaan Palvelun tai laitteen IP-osoite:portti alueella olevaan ruutuun esimerkissä näkyvässä muodossa. Oletuksena siinä näkyy viimeksi käytössä ollut yhteys. Yhteys rakentuu sitten napin TCP/IP yhteydellä avulla, palomuuriin on muistettava (ja osattava) tehdä reikä sitä ennen.

ExTime tarkistaa säikeen käynnistymisen parin sekunnin kuluttua. Kaiken onnistuttua näyttö sulkeutuu automaattisesti.

 

Napin Kellon ominaisuudet avulla voidaan kellolle asettaa perusasetuksista poikkeavat arvot, jos niitä voidaan säätää, kaikilla laitteilla se ei ole mahdollista. Ja asetusten muutos pätee tässä näytössä vain juuri kytkettävää laitetta. Aikaisemmin kytkettyjen laitteiden asetuksia muuteltiin edellisen näytön Säädä valitun laitteen asetuksia napilla, sama näyttö sieltä tulee kuitenkin esiin, esimerkki oikealla.

Uutta versiossa 8 on rastittava kohta Kellon tapahtumista tehdään loki. Kaikki kellon lähettämät tapahtumat kirjoitetaan kelloloki_vvvvkkpp.log tiedostoon samaan kansioon, jossa itse ohjelma extime.exe ja sen asetustiedosto extime.ini sijaitsevat. Olen tehnyt itselleni testejä varten apuohjelman, jolla syötän tuosta tiedostosta kaikki kellotapahtumat takaisin ohjelmalle, näin voin vaikka ajaa kilpailun uudestaan illalla kotona. Ja avustaa teitä mahdollisten ongelmien ratkaisussa, silloin tarvitsisin tuota lokitiedostoa.

Kellolaitteen omat arvot saadaan napin Alkutilanne avulla palautettua oletuksiinsa. Hyvin tärkeä tieto on aikakanavan tunnus, se kertoo onko alkuperäinen aika peräisin lähtöviikseltä vai maalin valokennolta vai painonapilta. Joissain kellolaitteissa se on kiinteä, joissakin sen paikkaa voidaan vaihdella. Aikakanavan tunnus on sarakkeella-ruudussa ilmoitetaan, millä sarakkeella kellolta lähtevässä rivissä ko. tieto sijaitsee. Ajanottonäytössä voidaan myös se väri, jolla aika näkyy, määrittää tämän aikakanavan tunnusmerkin mukaan.

Tämän näytön oletustiedot ovat joko kellolaitteeseen sidottuja (kuten em. aikakanavan tunnussarake) tai ne otetaan Säädöt-valikon Asetusarvot-ikkunassa annetuista oletusarvoista. Siitä alla lisää.

 

Alkuun


Kellolaitteen asetusten oletukset

Uusimmilla kelloilla on erilaisia vaihtoehtoja, ne voivat mm. näyttää juoksevaa aikaa tai liittää ajan yhteyteen myös kilpailijan numeron. Kokosin asetusarvoista oma kokonaisuutensa Säädöt valikon toimintoon Asetusarvot.

Välilehdellä Ajanoton automaattisuus on ylimpänä kellolaitteelta saatavan numeron käsittelyohje. Jos kellolaitetta käyttävä operaattori syöttää kelloon maalintulijan numeron ja sitä halutaan käyttää, rastitaan vaihtoehto Kellolta saatavaa numeroa käytetään. Mikäli myös kohta ja tämän aika hyväksytään automaattisesti on rastittu, ei aikaa ja numeroa tarvitse tietokoneella enää erikseen hyväksyä F1-näppäimellä. Tällaisia numeron käsittelyyn pystyviä kellolaitteita ovat mm. Regnly RTR2, Omega ja Timy, mutta itse en tätä piirrettä käytä (enkä suosittele).

Aikaraja, jossa aika tulkitan saman pisteen ajaksi (sek)-kenttää tarvitaan lähinnä käytettäessä kahta tunnistinta. Jos sama kilpailija saa kaksi aikaa hyvin lähekkäin toisiaan, voidaan jälkimmäinen aika automaattisesti poistaa, koska se ilmeisesti oli toiselta tunnistimelta saatu aika. Sama tapahtuu, jos väliaikapisteessä (maratonilla) on kaksi eri lukijaa eri puolilla rataa ja molemmat tunnistavat ko. kilpailijan hiukan eri aikaan.

Kellolaite voidaan laittaa myös käymään eri aikaan kuin tietokone, esim. iltakilpailuissa ei joillain kelloilla voida käyttää aikaa 20:00:00. Tällöin on täytettävä ruutu Kellolaitteen aikaan lisätään minuutteina. Jos tietokoneen kello on 18:00:00 ja kellolaite asetetaan aikaan 0:00, on aikaero silloin 18 tuntia eli 18*60=1080 minuuttia. Vastaavasti jos päiväkisoissa kellot käynnistetään 10:30:00 nolla-aikaan, on aikaero 630 minuutia, tuon minuuttimäärän ExTime lisää kellolta tulevaan aikaan. Kellolaitteen 1:03:15,5 + 630 minuuttia on tietokoneen aika 11:33:15,5. Ja versiosta 8 eteenpäin tuo arvo voi olla jokaisella kellolaitteella erilainen. Ounasvaaran tuloslaskennan seinällä on tärkeimmät offsetit jo valmiiksikin laskettuina.

ExTime valvoo (haluttaessa) myös kellolaitteen ja tietokoneen kellojen käyntitarkkuutta. Jos ruudussa Kellolaitteen aika ja tietokoneen aika saavat erota toisistaan sekunteina on esimerkin mukainen luku 30, ExTime vilkuttaa kellolaitteen punaista liikennevaloa kun kellolta saatu kelloaika (+ em. aikaero) eroaa tulohetken tietokoneen ajasta enemmäin kuin 30 sekuntia suuntaan tai toiseen. Jos et halua valvontaa, laita ruutuun nolla tai iso luku.

Jos kellolaitteen valokenno on hyvin herkkä, eikä siinä ole omaa suodatusta, ExTime suodattaa (haluttaessa) hyvin lähekkäin tapahtuvista ajoista jälkimmäisen pois. Ruudussa Valokennon/lähtöviiksen tupla-aikasuodatus millisekunteina ilmoitetaan kuinka paljon eroa tuhannesosina pitää olla valokennon aikojen välillä ennenkuin aika kelpaa uutena tapahtumana. Jos et halua suodatusta, laita ruutuun nolla.

Kenttien nimet tässä asetusarvoissa ovat pidemmät kuin kellolaitteen omien asetusten näytössä, mutta sekaantumisen vaaraa ei pitäisi olla. Ja jos on, antakaa palautetta.

Alkuun


Kellolaitteen aikakanavat

Kerron tässä välissä lisää aikakanavista, ne kun tuntuvat olevan kompastuskivi ajanottosysteemin virittämisessä. Kun käytössä on useita eri kellolaitteita ja ne eri paikoissa maastossa, on järjestelmälle kerrottava, mikä kellolaite antaa mitäkin aikaa. Hyvä esimerkki saadaan Imatralta, jossa maastoon on kiinteästi langoitettu useita kellolaitteiden paikkoja. Yhdeltä kellolaitteelta saadaan aika, kun urheilija menee ampumapaikalle, toiselta kun hän poistuu ampumapaikalta. Sitten löytyy paikka lukulaitteelle, jolta saadaan saadaan suoritetut sakkorinkitiedot. Sitten on pari varsinaista väliaikapistettä ja tietysti maalin kellolaite. Kun kaikki urheilijat eivät kulje samaa reittiä, täytyy olla keino tunnistaa, missä urheilija on on, kun hän saa ajan.

Tätä tarkoitusta palvelee aikakanavan tunnus. Jokaiseen kellolaitteeseen voidaan liittää yhden merkin mittainen tunnus, joka tulee aina ajan mukana ExTimelle. Ja jotta asia vähän mutkistuisi, jotkut kellolaitteet antavat jopa kolmenlaista aikaa. Tästä esimerkkinä vaikkapa Algen Timy. Aika voi tulla joko lähtöportin heilahduksena (Timyn input C0), valokennon liipaisemana tai painonapin painalluksena (input C1) tai vieläpä itse kellon Start ja Stop nappien painamisen tuloksena. Samanlainen on Emitin ECB, siihenkin saadaan kiinni lähtöportti, valokenno ja tietysti on vielä se tunnistimen luennan aikahetki. Jokainen näistä ajoista pitää pystyä tunnistamaan, jotta tiedetään sovitetaanko aikaa urheilijan lähtöajaksi, väliajaksi vai maaliajaksi.

Isoissa kilpailuissa on lisäksi useita samoja kellolaitteita. Jokainen Timykin pitää erottaa, millä väliaikapisteellä laite sijaitsee vai onko se maalissa. Pelkkä yksi kellomallikohtainen kanavatunnus ei riitä. Aikakanavakoodien asettamista varten Säädöt valikosta kohdasta Kellolaitteiden aikakanavakoodit löytyy taulukonhallinta näyttö, jossa kellolaitteen sanomasta saatava koodi käännetään yhden merkin mittaiseksi aikakanavaksi. Ja koodaustapoja on yhtä monta kuin on lukijoiden valmistajaa!

Aikakanava näkyy ExTimen perusnäytössä heti kelloajan järjestysnumeron ja kaksoispisteen jälkeen, kuva oikealla. Ja tiesithän, että eri aikakanavat saa näkymään eri väreillä !

Ja nyt tarkempaa selvitystä aikanavien määrittelystä esimerkkien avulla. MyLaps AMB-lukijalta normaalisti tuleva tunnistintapahtuma näyttää tältä, kun TAB-merkit on korvattu puolipisteellä:

@;03;46807;000303307;45376.310;1111;248;32;x0002
Ensimmäinen lukusarja (03) on lukijan ID-numero (aika on 4. numerosarja 45376.310 sekuntia). Tämän luvun 03 ExTime kääntää aikakanavaksi erillisen kääntömäärityksen avulla. Kuva määritysnäytöstä on alapuolella oikealla.

Esimerkissä oikealla näkyy, että lukija 03 määritetty ja hyvin loogisesti sen kanavaksi on asetettu 3. Nyt kaikki tältä kellolaitteelta tulevat ajat saavat aikakanavan 3. Väliaikapisteiden määrittelyssä voidaan nyt 1.2 km väliaikapisteellä ilmoittaa, että sen pisteen väliajoiksi kelpaavat vain aikakanavan 3 ajat, jolloin väliajat voidaan hyväksyä automaattisesti.

Sama kääntötaulu toimii myös muilla lukijoilla. Lukijan (tai silmukan) koodaus on vain jokaisella valmistajalla hyvin erilainen. Emitin ECB-lukijan vastaava sanoma näyttää taas seuraavalta:
D-03-20;BM;N5017;Y876100352;M35;C84;E22:32:02.731;T03:00:43.568;O016-426-94;H02010;
EMITillä lukijan tunnus (postcode) löytyy C-kirjaimen jälkeen, esimerkissä siis 84. uRTimen sanomassa lukijan tunnus löytyy kentästä 9:
00002;01013;2013-07-16;19:15:25.35;001;0001;0017;19:15:25.35;22;2013-07-16;08;006;0
Eliten (Ipico) lukijan tunnistimen luennasta lähtevä sanoma on tiivis:
aa01058002aa528f00011407051500105c08
Siinä lukijan numero on sarakkeilla 17..20, esimerkissä 0001. raceResultin lukijan tunnistimen luennasta lähtevä sanoma näyttää seuraavalta:
#P;10;ZAIAP48;2017-11-27;12:32:02.731;;26;12;71403a;1;6;5;0;1901;2.9;27;0;D-5323
raceResultin sanomasta ExTime käyttää kahta kenttää (Channel ja LoopID, esimerkissä 6 ja 5) muodostaakseen yksilöllisen luentapaikan tunnisteen. Channel kerrotaan 10:llä (6*10 = 60) ja siihen lisätään LoopID, (60+5=65). Tätä summaa (65) vastaava kirjain on sitten tämän lukupaikan aikakanava. Esimerkin kuvan perusteella siis R. Esimerkin kanavataulussa on oletuskanavaksi määrätty M-kirjain. Jos kellon omaa ID-numeroa (postcodea emitillä) ei taulusta löydy, ExTime käyttää kanavaa M. Näin käy kellolaitteella, jonka postcode oli tuo 84.
ExTime lisää automaattisesti väliaikapisteiden määrittelyissä annetut aikakanavien tunnukset hyväksyttävien väliaikakanavien joukkoon. Se näyttö löytyy kohdasta Säädöt / Asetusarvot välilehdeltä Ajanoton automaattisuus ja siellä ruutu Väliajoiksi hyväksytään (max 32). Sieltä on tuon merkin 3 siis löydyttävä, jotta se tulkitaan kelvolliseksi väliajaksi.

Vastaavasti maaliajaksi tarkoitetut aikakanavat löytyvät maaliajoiksi hyväksyttävien joukosta, niitä voi olla max 10 eri merkkiä.

Kaikkia kellolaitteita ei kuitenkaan voi tunnistaa tuollaisella ID-numerolla. Yksi tapa olisi käyttää laitteiden erottamiseen TCP/IP portin osoitetta tai porttinumeroa, mutta kumpaa tai jos lukija on sarjaportissa kiinni ? Välillä IP osoite pysyy vakiona ja portti vaihtuu tai sitten toisinpäin.

Näitä tapauksia varten ExTimessä on myös mahdollisuus määrätä laitteelle aikakanava vakiomerkkinä.

Oikealla puolen kuvassa on Imatran MyLaps-tunnistinlukijan (nimi näkyy ikkunan nimessä) ominaisuuksien säätöikkuna. Siinä on ensiksi rastittava kohta Käytä ylläolevia kanavatunnuksia ja sitten laitettava se haluttu kanavan tunnus (esimerkissä M) Käytettävät aikakanavat alueen ruutuun Normaali aikakanava.

Alkuun


Kaksi tietokonetta sarjaporttiyhteydessä

Ennen verkkoyhteyksien toteutusta, käytin itse kahta PC:tä sarjassa siten, että ajanoton PC:n toisessa sarjaportissa oli kiinni ulkoinen kello, Omega tai Rengly ja mahdollisesti pelitikkuliitännässä painonappi, FIRE.

Toisessa PC:ssä oli kiinni kirjoitin ja sen näyttö oli käännetty kuuluttajaan päin, niin että ajanottaja sai keskittyä täysin saapuvien numeroiden syöttöön ja aikojen kiinnittämiseen niihin ja kuuluttaja sai selata maaliintulijoita omassa tahdissaan. Ja kuuluttajan apulainen sai listailla tuloksia ja ehkä tehdä korjauksia tällä kuuluttajan koneella, jonne tilanne myös varmuuskopioitui.

Tämä piirre on yhä ExTimessä mukana, suositeltavampaa on kyllä käyttää verkkoliitäntää. Nyt yhteys rakennetaan tässä kello- ja sarjalaitteiden näytössä.

Ajanoton PC:n yhteen sarjaporttiin oli siis kiinnitettynä lähtevän tiedon laite Lähetys kuulutukseen ja vastaavasti kuuluttajan PC:ssä laite Vastaanotto ajanotosta. Kytkentä on tehtävä tietyssä järjestyksessä tietokoneiden käymien aikojen täsmäyttämiseksi keskenään:

  1. Kuuluttajan PC:llä kiinnitetään laite Vastaanotto ajanotosta
  2. Ajanoton tietokoneella kiinnitetään laite Lähetys kuulutukseen
  3. Ensimmäisenä tehtävänään ajanotto-PC lähettää kellojen täsmäyssanoman, jonka mukaan kuuluttajan PC:llä ExTime asettaa myös kuuluttajan koneen samaan aikaan ajanoton kanssa.

Mitä tästä lyhyestä ohjeesta puuttui tai oli huonosti sanottu ? Kommentoi.

Takaisin ExTimen ohjeiden sivulle